Kriteerit yrityksille

Reilu vero yrityksen näkökulmasta

Yrityksen näkökulmasta Reilu vero tarkoittaa, että yritys maksaa oikean määrän veroja (mutta ei enempää) oikeaan aikaan oikeassa maassa.

Yritykselle Reilu vero edellyttää sitoutumista yrityksen verotuksen läpinäkyvyyteen ja julkiseen lupaukseen (Fair Tax Pledge) olla välttelemättä veroja. Verotuksen läpinäkyvyys tarkoittaa, että yrityksen veroaste suomalaisella kotimarkkinayrityksellä on lähellä Suomen lakisääteistä nimellistä verokantaa ja kansainvälisellä konsernilla lähellä toimintamaiden painotettua keskiarvoa eri maiden verokannoista. Mikäli todellinen veroaste poikkeaa tästä vähäistä enemmän, niin eroavaisuudet selitetään.

Kansainvälisille konserneille Reilu vero tarkoittaa lisäksi, että verot maksetaan niissä maissa, joissa yrityksen varsinainen liiketoimintakin tapahtuu ja näiden maiden verolainsäädäntöjen hengen mukaisesti. Tämä edellyttää tuloverojen maakohtaista raportointia sekä sitä että tilinpäätöksen hallituksen toimintakertomuksen kirjataan seuraava sitoutuminen:”Emme käytä toiminnassamme veroparatiiseja ja toimimme muutenkin verolakien hengen mukaisesti.”

 

Kansainvälisen konsernin tuloverojen maakohtainen raportointimalli

Raportointimalli on kytketty nykyiseen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaiseen tuloveroja koskevaan liitetietovaatimukseen tuloverojen ja veroasteen täsmäytyslaskelmasta (IAS 12). 

Maakohtainen erittely esitetään raportoimalla maittain tuloslaskelman mukaiset tuloverot IFRS:n mukaan. Kun lasketaan maakohtaista veroastetta, niin näitä maittaisia IFRS:n mukaisia tuloveroja verrataan maakohtaiseen IFRS-tulokseen ennen veroja, jota on oikaistu eräillä verotettavaan tuloon vaikuttamattomilla erillä.

Mallissa esitetään maittain myös liikevoitto, jota on oikaistu, soveltuvin osin, samoilla erillä kuin tulosta ennen veroja. Liikevoiton ja tuloksen ennen veroja erotuksella eli rahoituserillä ja maan veroasteella havainnollistuu operatiivisten yhtiöiden rahoitusinstrumenteilla harjoittama aggressiivinen verosuunnittelu.

Lisäksi raportoidaan maittain maksetut tuloverot.

Huom! Kommentit ja kehitysehdotukset maakohtaiseen raportointimalliin ovat tervetulleita.


Ensimmäinen sertifioitu yritys saa sertifikaatin maanantaina 26.3.2018

Alla olevassa tiedostossa on selitetty yksityiskohtaisemmin sertifikaatin kriteerit. 

 

 



 

MS Word -tiedostoReilu Vero sertifikaatti.docx (32 kB)
Reilu vero sertifikaatin kriteerit yrityksille

Reilu vero ry:n selvitys Suomen yhteisöveroasteen (20%) kilpailukyvystä, julkistettu 12.10.2017 klo 13.30

Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen yhteisöverotuksen kilpailukykyä suomalaisten kansainvälisten teollisuuskonsernien toteutuneiden veroasteiden kautta vuosina 2016 ja 2015.

Selvityksessä törmättiin eri maiden tarjoamiin verohuojennuksiin, joita myös suomalaiset monikansalliset yhtiöt näyttävät aktiivisesti hyödyntävän. Joissakin tapauksissa veroetujen hyödyntäminen tapahtuu aggressiivisen verosuunnittelun avulla. Selvityksessä mukana olleet yhtiöt analysoivat veroastettaan pääosin hyvin niukasti jättämällä esim. kertomatta, mistä varsin merkittävätkin verovapaat tuotot ovat peräisin.

Reilu vero ry on kehittänyt virallisen efektiivisen veroasteen (IFRS) rinnalle vaihtoehtoisen tunnusluvun, josta käytetään termiä ”Vertailukelpoinen veroaste”. Periaate on sama kun yhtiöt raportoivat ja analysoivat liiketoiminnan tulostaan eliminoimalla liiketuloksesta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tai kertaluonteiset erät. Yhtiöiden vertailukelpoista veroastetta voidaan verrata Suomen viralliseen yhteisöveroasteeseen.

Selvityksen perusteella matalimmat vertailukelpoiset veroasteet olivat valtioenemmistöisillä yhtiöillä, Nesteellä (2016: 12,4% ja 2015: 13,1%)  ja Fortumilla (2016: 15,7%). Suurimpina yksittäisinä tekijöinä matalaan veroasteeseen Nesteellä oli Singaporen biojalostamon tuloverovapaus ja Fortumilla konsernin sisäiset rahoitusjärjestelyt EU:n eräissä veroetuuksia tarjoavissa maissa.

UPM-Kymmenellä puolestaan Suomen yhteisöveroastetta matalampi vertailukelpoinen veroaste (2016: 19,8% ja 2015: 15,6%) johtuu Uruguayn sellutehtaasta, joka toimii verovapaalla alueella. Yhtiö on parhaillaan suunnittelemassa toista suurta sellutehdasinvestointia Uruguayssa.

Stora Enson tilinpäätösten tuloverojen raportointi on salamyhkäistä etenkin verovapaiden tuottojen osalta, eikä veroasteesta (2016: 30,1% ja 2015 : 11,9%) voi luotettavasti tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä.

Nokian Renkaiden matala vertailukelpoinen veroaste (2016: 16,6% ja 2015: 13,3%) selittyy Venäjän tehdasinvestoinnin verohelpotuksilla, joita yhtiö hyödyntää aggressiivisesti. Huhtamäen veroaste (2016: 24,5% ja 2015: 18,4%) on Stora Enson tapaan vaikeaselkoinen, eikä verovapaista tuotoista kerrota. Yhtiöllä on erittäin merkittäviä konsernin sisäisiä rahoitusjärjestelyjä EU:n veroparatiisimaissa. Huhtamäen aggressiivinen verosuunnittelu tuli esiin vuonna 2014 ns. LuxLeaks-tietovuodossa.

Suuret, globaaleilla markkinoilla toimivat, konepajakonsernit Kone (2016: 20,6%  ja 2015: 20,7%) ja Wärtsilä (2016: 19,6% ja 2015: 19,2%) yltävät myös yllättävän mataliin vertailukelpoisiin veroasteisiin, jotka ovat Suomen yhteisöveroasteen tasolla. Yhtiöiden tilinpäätökset eivät avaa matalien veroasteiden syitä. Varsinkin kehittyvissä maissa valtioiden viralliset veroasteet ovat yleensä huomattavasti Suomea korkeammat ja Yhdysvalloissa 40%.

Edellä mainittujen yhtiöiden kohdalla Suomen yhteisöveroaste ei ole kilpailukykyinen johtuen lukuisien maiden tarjoamista veroetuuksista ja niiden, osin aggressiivisestakin, hyödyntämisestä. Selvityksen muiden yhtiöiden osalta Suomen yhteisöveroaste (20%) on varsin kilpailukykyinen.

Verokilpailu etenee nopeammin ja varmemmin kuin ilmastomuutos. Suomen pitää olla aktiivinen toimissaan verokilpailuun vastaamisessa. Ruotsin lisäksi kannattaa seurata myös kehittyvien maiden verolainsäädännön kehitystä.

Lisätietoja: reijo.kostiainen@gmail.com